Nyt on muutaman päivän ajan tuntunut, etteivät ajatukset pysy kasassa. Ruokapöytä on muuttunut koordinointi- ja logistiikkakeskukseksi, mikä pursuilee jos jonkinmoisia muistilappuja. “Soita työnantajalle”, “Varaa lääkärin vastaanotto rokoteasioissa”, “Poliisilaitokselle lasten passit”, Ttee oman talon käyttöohjeet”, jne.
Joka käänteessä täytyisi kuitenkin muistaa hieman huomioida puoli- ja viisivuotiaita, pitää kotia esittelykunnossa ja samalla hyvin tehokkaasti murehtia, minne tämä kaikki tavara saadaan hukattua. Jälkeenjäävien asioiden lisäksi täytyisi olla aktiivinen myös Thaimaan suunnalle, tiedustella taloja, alueita ja palveluita. Mitä sieltä saa ja mitä ei?! Millaisia tavaroita kannattaa pakata matkaan ja mitä löytyy siellä helpolla? Mitkä asiat ja tavarat ovat OIKEASTI tarpeellisia kohtuullisen mukavan elämisen kannalta? Kuinka nopeasti lapset kasvavat, ja paljonko vaatetta saan mahtumaan matkaan?
Kaikki ovat innoissaan kertoneet miten siellä ei “mikään maksa mitään” ja sitten voi ostella sitä ja tätä. No, onhan se innostavaa kun pääsee hankkimaan erilaisia asioita kuin kotimaassa. Tuntuisi kuitenkin periaatteideni vastaiselta hommata jotain, mitä löytyy yllinkyllin ennestään vain halvat hinnat mielessä. Ei kukaan lapsi oikeasti tarvitse 40 mekkoa, vaikka ne olisivat miten söpöjä hyvänsä. Lähinnä Taimille tulee hankkia vaatetta, koska neiti oikeastikin kasvaa monta kokoa vuoden aikana, toisin kuin 5-vuotias. Vaatteiden ohella mietinnässä on myös Hillan mittava leluvarasto. Mitkäs sitten ovat oikeasti niitä rakkaimpia barbeja, pikkukoiria ja kirjoja? Nyt levottomat aivot unille!
Kommentoi ensimmäisenä