Kokki on aivan liekeissä! Hillan lempi-biisi Ylen jostain lasten kokkaus-ohjelmasta, minkä saamme täällä katsottua netin kautta.
Thaimaalainen ruokahan on tulista. Lisäksi meidän mielestä myös maukasta, omituista, halpaa, tuoretta ja saattaa sisältää osia eliöistä joita emme käsittäneet että olisi kiva haukata. Eikä aina olekaan, joitain annoksia emme vain yksinkertaisesti osaa tai halua tilata. Pienet kalanpäät tai kanankynnet eivät rapise mukavasti hampaissa.
Täällä pohjoisessa thaimaassa on erilainen ruokaperinne kuin etelämmässä. Monenmoiset tuliset currytahnat maustavat useita ruokia. Riisiä on liki aina, tai jonkinmoista nuudelia. Lähes kaikki käytetään pannunreunalla friteeraten. Palmuöljyä kuluu pienen sademetsätuhon verran. Ruoka ei siis ole varsinaisesti mitenkään kevyttä. Mutta ei sitä ole myöskään tapana syödä kolmen henkilön edestä. Annoskoot ovat suomalaisittain katsoen pienehköjä, mutta niinhän täällä ovat ihmisetkin puolet meikäläisistä. Lihavia näkee melko vähän, ja siitäkin syytetään 7/11 -ketjukioskin maahantuloa. Paikalliset eivät syö leipää laisinkaan, mutta ylimakeat pullat, keksit ja kakkuset ovat suosittuja. Niistä ei ole kuvia, koska meillä ei edelleenkään makea juuri maistu kuin Hillalle, sekin jäätelönä.
Sokeria on ruoissa reippaasti, niin makeissa kuin suolaisissa. Kahvinkin tilatessa se on jo makeutettu reippaalla lorauksella sokerisiirappia ellei ehdi huudahtaa. Sokeria löytyy jopa vauvojen valmispuuroista 13%, kuten kalakastikettakin. Tehtailijana Nestle, mikä on luonut myös aivan käsittämättömän äidinmaidonkorvike -lobbauksen Aasiassa. Korvikemaitoja löytyy kouluikään saakka, hyllykaupalla jos mitäkin makua. Täällä kuitenkin ollaan kovin terveystietoisia ja arvostetaan laadukasta ruokaa. Sokeri ei vain ole päässyt pahojen listalle.
Meidän perheen herkkuja on hedelmien ja tulisten curryjen ohella lähitorilta ostettu Khao Soy, eräänlainen kookoskeitto sekä riisiannokset. Hillalle uppoaa perinteinen nuudeli-kasvis paistos Pad Thai. Taimille ihan mikä ruoka vaan. Riisiä löytyy montaa lajia, lasten mieleen erityisesti tahkea sticky rice.
Täällä asuva suomalainen ystävämme on muutamaan otteeseen perehdyttänyt meitä perusruokien tekemiseen, morttelin avulla tietenkin. Melkoisesti saa nuijia että tähtianikset, pähkinät, chilit, sipulit, sitruunaruoho ja kuivakaneli menevät hienoksi töhnäksi. Älyttömän hyvää! Viime kerralla yhtenä ruokalajina valmistimme mustekala-salaattia, sen pikantti maku jäi vaatimaan uutta koitosta, ehkä.
Olemme jo Suomessa vuosia hieman pohtineet mitä ruokaa perheemme syö ja mistä se on hankittu. Hillan allergiat toivat 5 vuotta oman bonuksensa tuoteselosteiden opiskeluun. Tämä vuosi lisäsi monella tapaa suhtautumistamme ruokaan. Suomessa ei oikein tiedetä tai haluta ymmärtää mistä se Saarioisen paketti tulee ja mitä se sisältää. Täällä sen näkee konkreettisesti hurauttaessa mopolla ravintolan eteen, minkä sivustalla/ takapihalla on monenmoisen yrttipuskan ohella reippaita kanoja tepastelemassa. Raaka-aineet tulevat sadan metrin päästä torilta, jonne kauppiaat ovat ne vuorokauden aikana jostain niittäneet tai poimineet. Ei meistä nyt mitään hifistelijöitä ole täällä muokkautunut, mutta vahvistunut ajatus siitä mitä lähiruoka oikeasti tarkoittaa ja mikä sen merkitys on niin lompakolle, terveydelle kuin isommassa mittakaavassakin moneen asiaan.
Hieno kuvaus alueen sapuskoista, ehdin jo aatella, että pikkureissaaja sivusto on vaiennut. Samanlaisia juttuja maasta vielä lisää. Mää nyt vannoutuneena perunan ja makkarasoosin ystävänä voisin olla siellä hetken vatta sekaisin. Totta puhuen olis se mahtava olla joskus niin kaukana ja niin kaun , että ehtis tottua kaikkeen uuteenkin purtavaan. EI voi paljo hehkuttaa, kun omat eksoottiset ruoka kokemukset rajoittuu pariin kertaan kiinalaisravintolaan. Olen kyllä niistäkin olen löytänyt hyviäkin suuhun laitettavia, yleensä otan niin vähän, että kaikkia pääsen maistamaan. Herkullisia hetkiä teille koko perheelle!
Kyllä täälläkin peruna ja kastike uppoaa, aika lailla kokkaillaan myös kotona koska Taimi on melko haastava ravintoloissa. Ihme kyllä ruoka on kuitenkin halvempaa ostaa ja myös syödä ulkona. Thai-ruokien ohella tästä kaupungista löytyy useampi sata paikkaa jotka tarjoavat länsimaista ruokaa, löytyy muusit ja lihapullat ja muutakin tuttua sapuskaa. Eilen viritimme kaalipataa ja puolukkahilloa kotona.
Pahoittelut blogin laiskasta päivittymisestä, monesti on päivän päätteeksi jo juttukin mielessä, mutta homma kaatuu sopivien kuvien purkamiseen ja hakemiseen koneelta… Koitan reipastua!
En ole koskaan syönyt niin hyvää kanaa kuin siellä. Luulisi sen olevan sama kun Suomessa paistaa tai siellä, ei ole. Nyt olen oppinut tekemään samaa, melkein. Eli tuoretta nopeasti paistetua ja hitaasti haudutettua. Tuotteko mulle niitä heinäsirkkoja, täältä ei saa.
ruoka on tosissaan hyvää. Tuoretta kun on.
Olipa muutama ruoka niin tulista,että Ville sai sen syödä. Muuten kaikki ruoka oli maukasta ja riittävästi ja öljystä huolimatta ei kasvattanut lisäkiloja. Sitä mustekala-salaattia voisi maistella, mutta sitä ei sitten täällä Suomesa saa.
Nyt on suut tottuneet melkoisiin chili -määriin, enää ei tarvitse jättää syömättä 🙂 Voin kyllä tehtailla tuota salaattia suomessa kun tullaan, se vaan sisältää tuoretta chiliä paloina, saattaa jäädä maistamatta itse eliö 🙂
Kookosöljy on muute poistettu huonojen listalta, nyt se kuulemma on ainoa mitä sais syödä. kertoo uusi tutkimus amerikoista. Että siitä vaan.